Apukokki ja apukokin apulainen lohifilettä kuutioimassa.
Vielä hetki sitten hämmästelin ja päivittelin, miksi ihmiset pitävät ruokablogeja... Ei olisi pitänyt hämmästellä, ei ainakaan ääneen, koska tänään näki oma ruokablogini päivänvalonsa.
Ihan varsinaista ruokablogia en kuitenkaan aio tästä tehdä (vannomatta kuitenkin paras). Tarkoituksenani on pääasiassa kirjoittaa säilyttämisenarvoisia ohjeita tänne arkistoon, että saan laatikosta hävitettyä sinne kertyneen julmetun ohjepinon. Nykyisellään kun haluamani ohjeen hakeminen kestää ikuisuuden - jos ylipäätään ikinä löytyy.
Tänne siis ilmestyy lakto-ovo-(pesco)-vegen ruoka- ja leivontaohjeita. Pääasiassa sellaisia, jotka ilman reseptejä vaipuisivat unholaan tai joiden onnistumistodennäköisyys ilman ohjeita olisi heikko. Lisukkeena vielä sekasyöjämiehelle joskus valmistettavien liharuokien ohjeita.
Ohjeissa on käytetty luomutuotteita mahdollisuuksien mukaan. Maito ja kananmunat ovat aina luomua, liha aina kun sitä luomuna löytyy.
Entä tuo nimi sitten? Se tulee tietysti siitä, kun taloudessamme asuu kaksi pitkäkarvaista koiraa ja siksi ruoista sekä leivonnaisista löytyy melko usein niihin - ohjeiden mukaan - kuulumattomia ainesosia eli koirankarvoja...
Mitähän pöydällä on tarjolla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Herättikö ajatuksia? Kerro se muillekin. Kiitos kommentistasi!